Suomalaisen journalistiikan taso laitesukelluksesta kirjoitettaessa


Tiistaina 19.5.2015 tapahtui Taivassalon Hilloisten louhoksella laitesukellusonnettomuus ilmeisesti johtuen sairaskohtauksesta sukelluksen aikana. Tarkempaa syytä emme lähde edes arvailemaan, koska tarkka syy on tämän kirjoituksen osalta täysin epärelevanttia. Tärkeintä on, että poikkeustilanteeseen pystyttiin reagoimaan koulutuksen mukaisesti tuomalla sukeltaja oikeaoppisesti pintaan, hälyttämällä apua ja aloittamalla välitön hätäensiapu. Toivottavasti uhri toipuu pikaisesti ja täydellisesti!

Hämmästyttävintä ja ikävää oli kuitenkin Turun Sanomien kirjoitus aiheesta painetussa lehdessä 20.5.2015 (linkki). Artikkeli oli kirjoitettu suurimmaksi osaksi journalistisesti hyvin asiallisesti eli objektiivisena kertomuksena tapahtumien kulusta ja taustoista. Mutta sitten artikkelin lopussa kirjoittajien mielestä onnettomuus kuitenkin muistuttaa helmikuun 2014 tapahtumista Norjan Plurdalenin luola-onnettomuudessa, jossa kaksi suomalaista sukeltajaa menetti henkensä. Tämä oli aivan päätön veto muuten asiallisessa kirjoituksessa. Sukeltajina, sukelluskouluttajina ja ensiapukouluttajina voimme vain päätellä kirjoittajien hakevan lisää näkyvyyttä, dramatiikkaa ja keltaisen lehdistön journalistiikan tasoja, jolla jutulle saadaan lukijoita. Jälleen mustamaalataan koko laitesukeltamista suuren yleisön silmissä. Tätä kirjoittamisen tasoa on valitettavasti jouduttu seuraamaan jo useamman vuoden ajan eri yhteyksissä.

Hilloinen on virkistyssukelluskohde, jossa itsekin koulutamme eri tasoisia sukeltajia. Kohteessa ei ole luolia tai onkaloita ja kohteen maksimisyvyys on virkistyssukelluksen peruskurssitason rajamailla eli noin 19 metriä. Näkyvyys on ympäri vuoden hyvä eli vähintään 5 metriä tai jopa erittäin hyvä eli 10 metriä tai enemmän. On siis aivan absurdia vetää viitteitä Plurdalenin luolaan eli paikkaan, jossa sukelletaan ahtaassa tilassa, jossa on virtaavaa vettä ja pilkkopimeää, käyttäen erikoisvarusteita ja luolasukellukseen vaadittavia erikoistekniikoita. Lisäksi Plurdalenissa sukelletaan lähes kymmenen kertaa syvemmällä kuin Hilloisissa. Yhtä kyseenalainen vertaus olisi, jos lehdessä kirjoitettaisiin peltikolarista Turun keskustassa ja sitten toimittaja kertoisi tämän onnettomuuden muistuttavan vuoden 1994 traagisista tapahtumista Imolan GP-kisaviikonloppuna, jossa henkensä menettivät itävaltalainen ja brasilialainen. Yhtä kaukaa haettua, mutta asiaa tuntemattomalle kirjoittajalle kuitenkin autolla ajettuja onnettomuuksia, jolloin senhän on oltava sama juttu.

Samassa yhteydessä on lisäksi pienempi kainalokirjoitus Hilloisten louhoksesta, jossa Saaristomeren Sukeltajien puheenjohtaja Vahteri kuvailee Hilloista erittäin turvalliseksi ja helpoksi kohteeksi (linkki). Tätäkin taustaa vasten jotenkin pistää ihmetyttämään miksi isompaan artikkeliin vedetään mukaan Norjan Plurdalenin onnettomuus?

Peräänkuulutamme journalisteja kirjoittamaan jatkossakin sukellusonnettomuuksista, mutta ilman nykyisen kaltaista revittelyä ja draaman hakemista sekä lukijoiden kalastelua ja kauhun kylvämistä lajiin joka on monimuotoinen ja järki päässä pidettynä hyvinkin turvallista. Vastuuta voisivat myös kantaa kirjoituksista päättävät toimituspäälliköt.

Haastamme artikkelin kirjoittajia tulemaan kokeilemaan laitesukeltamista tai vaikka seuraamaan vierestä laitesukelluksen peruskurssia.

Ville Karvanen
PADI-sukelluskouluttaja
DAN Europe -ensiapukouluttaja
Sukelluskoulu Go Down

Tuomas Joronen
PADI-sukelluskouluttaja
DAN Europe -ensiapukouluttaja
Sukelluskoulu Regulaattori

 

 

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s