Kävinpä tässä sosiaalisessa mediassa pientä keskustelua tai pikemminkin kommentointia. Jälkikäteen tuli hieman huono omatunto kun kohdistin ”someraivoni” erästä sukeltajaa ja erästä liikkeenomistajaa kohtaan, jotka puolustivat italialaisen virkistyssukellusmerkin wing-tyyppistä nosteenhallintavälinettä.

Näin se meni: Liikkeenomistaja X oli someen postannut kuvan ko. italialaisen valmistajan järjestämästä huoltosertifikaatistaan. Hienoa, itsekin olen miettinyt lähteä suorittamaan huoltosertifikaatteja tulevaisuudessa. Sukeltaja A oli tähän kommentoinut ja kiittänyt saman tien, että hyvä kun löytyy huoltoliike hänen juuri ostamalleen liiville. Sehän on hyvä, että huoltoliike löytyy, mutta ”juuri ostamalleen liiville” – se herätti ’raivon’, että miksi ihmiset ostavat liivejä, joihin jo lähtökohtaisesti tarvitsee miettiä huoltoa. Oma kommenttini asiaan oli juurikin minulle tyypilliseen tapaa suora ja mitään kiertämätön. En nimittäin ymmärrä miksi myydään tai ostetaan jo valmiiksi sellaisia varusteita, joissa on ostajankin mietteissä huollon tarvetta. Nyt en siis puhu regulaattoreista, jotka tulee aika ajoin huoltaa virallisella sertifioidulla huoltajalla vaan puhun liivistä, jonka tulisi kestää noin 500-1000 sukellusta ilman suurempia huoltoja. Tämä siis kun liivistä pitää hyvää huolta ja liivi itsessään on laadukas. Kun kyseessä on virkistyssukellukseen tarkoitettu paljon muoviosia sisältävä kapistus, on ilmeistä, että rikkoutuvia muoviosia on paljon; on muovisia D-lenkkejä, muovisolkia, tarranauhaa, integroituja painotaskuja, bungee-naruja säkin ympäri yms. turhaa.

Se, että liivi on wing-tyyppinen, ei tee siitä vielä ylivoimaista kapistusta. Nosteenhallinnan ja sukellusasennon puolesta tietenkin parempi kuin takkiliivi, mutta tämä järjetön määrä muovia ja liikkuvia osia, on se joka pistää miettimään ’miksi?’.  Se, että kyseistä liiviä ko. liikkeenomistaja vielä mainostaa hyvänä matkavarusteena painonsa vuoksi on tietenkin tietyllä tapaa hyvä juttu, mutta tässä päästään taas otsikkooni ”turhia varusteita”.  Tällainen kulutushysterian hekumoiminen on toisaalta ristiriidassa sukelluskoulutusorganisaation ympäristöystävällisen imagon kanssa pahasti. Nimittäin kun pyritään retail-liikkeen liikevaihtoa ajatellen myymään kuluttajille yhdet varusteet lähisukeltamiseen omassa ympäristössä ja toiset erilliset varusteet tropiikin olosuhteisiin. Tietyllä tapaa loogista (kaupankäynnin näkökannasta), mutta tietyllä tapaa turhaa (luonto). Miksi?
No siksi, että mikäli hankittaisiin modulaarisimmat varusteet, niin sukeltaminen itsessään jo sukellusasennon puolestakin pysyisi lähes samana lisäten nautintoa (vähentäen hämmennystä varusteita vaihtaessa), alkukustannuksetkin olisivat hieman edulliset ja pelkistetyssä mallissa on vähemmän kalliita rikkoutuvia osia ja kaiken voi itsekin vaihdattaa (vähemmän tarvetta itse ”huollolle”). Miten sitten? Itse olen ratkaissut ongelman näin:

Käytän itse pelkistettyä ns. hogarthialaista nosteenhallintasettiä (DIR, Doing It Right) niin tuplasäiliöillä kuin sinkkusetillä sukeltaessa tai kouluttaessa. Kun kyseessä on sinkkupullosetti virkistyssukeltamiseen niin tarvitaan vain yksi wingi, sinkkuadapteri sekä selkälevy hihnastoineen. Tai kaksi selkälevyä; kylmiin vesiin teräksinen levy, jonka paino on 3 KG tai enemmän ja sitten matkoille alumiininen kevyt n. 700 g painava levy. Ei siis tarvita kahta erillistä kokosettiä vaan vain kaksi eripainoista selkälevyä! Hinnan puolesta hogarthialainen off-the-rack -osien hinta on huomattavasti edullisempi vaihtoehto, mutta jos haluaa valmiin setin niin hinta asettuu samoille viivoille.

Painovertailussa alumiininen selkälevy painaa hihnastoineen 1,2 KG, adapteri 800 g, säkki 1,5 KG. Italialaisvalmiste 2,9 KG, joten tässä kohdin muovinen valmiste vie voiton 600 grammalla. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkin alumiinilevy on se isoin ja erityisesti matkakäyttöön varten tehdyt levyt voivat olla vieläkin kevyempiä.

Sukeltaminen; kaksi täysin erilaista välinettä – kaksi erilaista sukellusasentoa. Homma hoituu kokeneelta sukeltajalta, mutta yleensä paljon matkaavat sukeltajat ovat juurikin niitä, jotka sukeltavat meikäläisissä vesissä pari kolme kertaa kesäkaudella ja sitten lähtevät kerran pari vuodessa reissuun. Joten suurin osa sukeltamisesta tapahtuu matkoilla. Miksei sitten panostaisi yhteen tai edes saman tyyppiseen varusteeseen, ettei tule suurta gäppiä?

Kestävyys: metallinen selkälevy – ei kulu. Hihnasto, sen vetolujuus on useita tonneja, se ei kulu ja jos nyt kuluukin, niin uuden hihnan metrihinta on 5 euroa ja sitä on yleensä 3 metriä hihnastossa. D-lenkit ja stopparit voivat vääntyä, mutta näiden hinta on muutamia euroja. Itsellä on yksi ja sama hihnasto kestänyt kohta 10 vuotta satoja sukelluksia. Selkälevyissä ei ole edes naarmuja.
Muovi – kyllä kuluu ja haurastuu.  Muovivärkissä on monta dumppivenaa, painotaskut yms.
Kurttuputki + täyttöpää molemmissa on kutakuinkin samaa tekoa.

Mukavuus: Ei hihnasto ole sen enempää tai vähempää epämukavempi kuin pehmustettu kantolaite. Myös hihnastoon on saatavilla pehmusteet.

Helppous: Hihnasto on yksi yhtenäinen 3 metrin pätkä remmiä jonka päässä on yksi solki. Kun hihnasto kerran säädetään oikean mittaiseksi, sitä ei tarvitse säätää tai muutenkaan hiplata. Voisiko olla helpompaa? Toki jos haluaa 4-5 muovisoljella olevat kantolaitteen, tarranauhaa yms niin saahan sitä säätää joka kerta kun sukeltamaan lähtee.
Riisuminen vedessä toki hihnastolla on aavistuksen verran haastavampaa, mutta sitä varten tutustutaan omaan varusteeseen niin, että treenin kautta haaste muuttuu lihasmuistiksi.

Huolto: Selkälevysetti: huuhtelu käytön jälkeen sekä säkin desinfiointi. Huollettavat osat ovat lähinnä dumppivena ja täyttöpää

Sitten vielä jutun kyseinen italialaisvalmisteinen ’wingi’ – miksi sitä en suosittele:

• paljon muovia. Muovi haurastuu kuluessaan ja varaosia ei välttämättä ole tai ne ovat kalliita mm. painotaskuja katoaa (vierestä nähneenä) etelänmatkoilla ja jatkossa näistä syntyy mahdollisia lisäkustannuksia
• wingisäkki on kiristyskuminauhoilla (bungee) kiristetty. Tässä kohdin tulee vastaa turvallisuusaspekti; mahdollinen takertuminen sekä kiristävä kuminauha luo poimuja jolloin varsinkin ylöspäin tultaessa säkin sisällön laajentuessa saattaa kaasua jäädä träppiin kun ylimääräistä kaasua poistatetaan sisältä ja turvallista  ei siis voida suorittaa

Samassa someketjussa eräs tuttu kommentoi minulle, että pitäisihän minun myydä monet varusteet, paljon kursseja, paljon matkoja.  Vastasin tuohon, etten olekaan myyjä vaan pääasiallisesti vastuullinen kouluttaja. Tätä pohtiessani, asia ei muuttuisi mitenkään jos omistaisin oman liikkeen ja möisin myös kurssien lisäksi varusteita. En missään nimessä lähtisi myymään mitään millä en itse sukeltaisi enkä haluaisi asiakkaille myydä yhtään enempää turhia varusteita – itse olen kokenut sen ja ostanut läjäpäin ”paskaa”. En näe sitä kovin kauaskantoisena asiakassuhdemallina, että yrittäisin myydä asiakkaille heille huonoja vaihtoehtoja. Tulisivatko he sitten vielä ostamaan, kävisivätkö kursseille tai osallistuisivatko matkoille kun olen pari kolme kertaa myynyt heille sikaa säkissä dollarinkuvat silmissäni? Tuskin.

Nyt kun sinä arvoisa lukija olet päässyt tähän asti – ole ystävällinen ja kommentoi WordPressiin tai Facebook-sivuille omia kokemuksiasi sukellusvarusteistasi!

terveisin,
Vastuullinen itsepäinen ”sometrolli” -kouluttaja